Tietopankki - tietoa ajankohtaisista aiheista
- punkkivälitteiset sairaudet
- koiran (ja kissan) hammashoito
- kennelyskä
PUNKKIVÄLITTEISET SAIRAUDET
Punkkikausi on taas täällä ja onkin syytä muistutella punkkihäädön tarpeellisuudesta. Punkit levittävät koirille potentiaalisesti vaarallisia sairauksia, minkä lisäksi koirien turkista punkit voivat helpommin päästä tarttumaan myös omistajiin. Tällä hetkellä Suomessa esiintyviä punkkivälitteisiä sairauksia ovat borrelioosi ja anaplasmoosi, sillä ne leviävät meillä esiintyvän puutiaisen välityksellä. Muita punkkien tai hyttysten välittämiä sairauksia ovat ehrlichioosi, leishmanioosi, babesioosi ja koiran sydänmato, jotka voivat aiheuttaa vakavia, henkeäuhkaavia sairastumisia. Toistaiseksi näitä sairauksia välittäviä punkki- tai hyttyslajeja ei esiinny Suomessa, mutta matkustaessa ne on otettava huomioon. On huomionarvoista, että mm. Ruotsissa ja Baltian maissa tilanne on eri kuin Suomessa tartuntatautien osalta.
Borrelioosi ja anaplasoomi ovat bakteereiden aiheuttamia sairauksia, jotka voivat tartuttaa koiran lisäksi ihmisen ja useita muita nisäkkäitä. Sekä borrelioosissa että anaplasmoosissa tartunnan siirtymisessä punkista eläimeen kestää vähintään 24h, minkä vuoksi lääkeaineet, jotka tappavat punkin vuorokauden sisällä kiinnittymisestä estävät tartunnat. Mikäli koira kuitenkin saa tartunnan, voi oireiden alkamisessa kestää anaplasmoosin kohdalla 1-2 viikkoa, kun taas borrelioosissa jopa 2-6 kuukautta. Anaplasmoosissa oireet voivat olla epäspesfisiä kuumetaudin oireita, kuten kuume, heikkous, syömättömyys ja ontuminen. Myös borrelioosissa oireena voi olla epäspesifinen kuumeilu ja heikkous, mutta anaplasmaa tyypillisempää on erilaiset ontumat, nivel- sekä munuaisongelmat. Molemmat sairaudet voivat olla myös oireettomia ja Suomessa, erityisesti Ahvenanmaalla, tavataankin merkittävällä osalla terveistä koirista vasta-aineita kyseisille sairauksille. Esimerkiksi anaplasmoosin vasta-aineita on havaittu Suomessa 5,3%:lla ja Ahvenanmaalla vastaavasti jopa 45%:lla terveistä koirista. Diagnoosi tehdään eläinlääkärissä verinäytteiden avulla yhdessä tyypillisen oirekuvan, punkkialtistuksen ja mahdollisen hoitovasteen kanssa. Molemmissa sairauksissa hoito on pitkä, mutta useimmiten ennuste on hyvä jos hoito aloitetaan ajoissa. Tärkein keino suojautumisessa on tartuntojen ennaltaehkäisy punkkihäätöjen avulla. Tähän on tarjolla useita eri valmisteita aina tableteista liuoksiin ja pantoihin sekä injektioon, joista voi valita koiralleen sopivimman. Toivotan kaikille punkkivapaata kesää!
ELL Nora Sarén
KOIRAN HAMMASHOITO
Koiran hampaiden hoito on erittäin tärkeä aihe ja toivon voivani tuoda lisää luotettavaa tietoa omistajille aiheeseen liittyen. Aihe on tällä hetkellä hyvin tapetilla - miten hoitaa koiran hampaita, pitääkö hammashoitoon viedä aina eläinlääkärille ja kuinka usein, hoitojen kustannukset, mitä nämä muut nukutuksettomat ”hoidot” ovat, miten koirat ovat aiemmin pärjänneet - lista voisi jatkua loputtomiin.
Aloitetaan siis ihan alusta. Koirien hampaiden pinnalle kertyy suun bakteerien muodostamaa biofilmiä eli plakkia jo 24 tunnissa. Koiran hampaiden vierellä on hampaan pinnan ja vapaan ikenen väliin muodostuva normaalisti 0-3mm syvä ientasku, jonne kertyy plakkia hampaan näkyvän pinnan lisäksi. Ientaskuun kertyvää ja näin ollen päälle päin näkymätöntä plakkia kutsutaan subgingivaaliseksi plakiksi, hampaan näkyvään osaan kertyvää plakkia supragingivaaliseksi plakiksi. Plakki muodostaa mineralisoituessaan hammaskiveä, joka aiheuttaa kudosärsytystä. Kaikista oleellisin asia on kuitenkin plakki, jossa 1 grammassa on jopa 100 000 000 000 bakteeria. On siis selkeää, että ientaskuun kertyvä plakki aiheuttaa ikenen tulehtumisen.
Ientulehdus jatkaa hoitamattomana leviämistään kudoksessa, saavuttaen hiljalleen hampaan kiinnityskudokset eli parodontaaliligamentin, hammassementin ja alveoliluun. Tätä hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta kutsutaan parodontiitiksi. Parodontiitti voi olla usein oireeton, mutta siitä voi kertoa ienten punoitus, verenvuoto, ienten vetäytyminen ja heiluvat hampaat. Oireita voivat olla myös hengityksen paha haju, väsymys, haluttomuus lenkkeillä tai leikkiä sekä suun tai kuonon hankaaminen. Harvoin ilmenee haluttomuutta purra. Haluan korostaa, että merkki kivuttomuudesta ei ole esimerkiksi se, että koira syö.
Parodontiitin astetta arvioidaan eläinlääkärissä monella tavalla. Merkittävä apu on hammasröntgentutkimuksesta, jossa hampaan kiinnityskudoksen tuhoutuminen nähdään alveoliluukatona. Parodontiitista seuraa palautumatonta kudostuhoa ja hampaita joudutaan usein poistamaan, tai ne voivat myös itsestään tippua. Parodontiitin komplikaatiot eivät kuitenkaan rajoitu ainoastaan hampaaseen ja poistu poistetun hampaan mukana. Parodontiitista voi seurata (alveoli)luun tulehtumisen ja haurastumisen seurauksena pahimmillaan patologisia murtumia, oronasaalifisteli (reikä suuontelosta nenäonteloon) sekä varsinainen luun tulehdus eli osteomyeliitti, silmää ympäröivien kudosten tulehduksia ja sillä on myös yhteys lisääntyneeseen riskiin suun kasvaimiin. Ihmisillä on tutkittu paremmin myös parodontiitin systeemivaikutuksia, joista mainintana muun muassa vaikutukset sydämen, munuaisten ja maksan sairauksiin.
Tarkoitus ei ole pelotella vaan lisätä tietoisuutta siitä, että koirien hammas- ja suun terveys on merkittävä osa hyvinvointia, aivan kuten meillä ihmisilläkin. Eläinlääketiede tulee ihmislääketiedettä aina jonkin verran jäljessä, joten sieltä voi ottaa hyvää esimerkkiä - miettikää mitä ongelmia suussamme olisi jos hampaiden pesu ja puhdistus olisi koirien tasolla. Ja vaikka me ihmiset pesemmekin hampaat säännöllisesti, käymme silti säännöllisesti hammastarkastuksissa ja suomalaisilla lapsilla suun terveydenhuolto on osa kouluterveydenhuoltoa - tärkeä osa hyvinvointia siis.
Tämän teoriatiedon pohjalta päästään päätelmiin koirien hampaiden hoidosta ja siihen liittyvistä suosituksista. Koirille suositellaan päivittäistä hampaiden harjaamista ja säännöllistä eläinlääkärin nukutuksessa tekemää hammashoitoa. Useimmille suositeltu väli hammashoidolle on 1 vuosi. Huolellisellakaan kotihoidolla ei valitettavasti saa puhdistettua ientaskuja, joten vuodessa sinne kertyneen plakin ja piilevän tulehduksen määrä voidaan vain kuvitella edellisistä laskelmista. Hammastarkastuksessa ei myöskään ainoastaan puhdisteta hampaita, vaan tarkastetaan oikeastaan koko pään alue nielusta imusolmukkeisiin ja suun limakalvoihin, hampaiden kuntoon kulumista murtumiin sekä huomioidaan tietysti mahdolliset uudismuodostumat ja haavaumat. Jos vuosittainen hammashoito mietityttää oman koiran kohdalla (nuori ikä, hyvä hampaiden kotihoito jne.), voi aina muiden eläinlääkärikäyntien yhteydessä pyytää eläinlääkäriltä erityistä mielipidettä suun tilanteesta. Päälle päin ei kuitenkaan edes eläinlääkäri voi olla täysin varma suun tilanteesta, sillä esimerkiksi hammaskiven määrä ei aina ole yhteydessä parodontiitin asteeseen.
Sitten päästään ilman nukutusta tehtäviin ”hammashoitoihin”. On hyvä tietää, että eläinten suuhygienisti ei ole Suomessa suojattu ammattinimike. Näin ollen kuka vain saa kutsua itseään kyseisellä tittelillä eikä osaamisen tasoa ole määritelty, sillä kyseistä ammattinimikettä ei ole. Netissä markkinoidaan koiran hammaskivenpoistoa ilman nukutusta. Kun huomioidaan se, että hammasterveydelle merkityksellisin haitta on ientaskuihin kertyvä plakki, on selvää, ettei hereillä tehtävästä hampaan näkyvälle pinnalle kertyneen hammaskiven poistamisesta ole riittävää apua. Hereillä on mahdotonta saada puhdistettua ientaskuja, takahampaiden ientaskujen puhdistus voi olla nimittäin nukutetultakin eläimeltä haastavaa. Lisäksi on hyvä erottaa eläinlääkärin käyttämä ultraäänilaite muiden toimijoiden ultraäänilaitteista. Vaikka puhutaan ultraäänilaitteesta, on kyseessä monella toimijalla ultraäänihammasharja, jonka voi myös itse ostaa kotiin. Jokainen voi toki oman halunsa mukaan käydä lähinnä kosmeettisessa hammaskivenpoistossa, mutta on hyvä ymmärtää, että käytännössä kyse on maksullisesta hampaiden harjauksesta.
Edellä mainittujen asioiden suhteen markkinointi on osalla toimijoista harhaanjohtavaa ja tähän on otettu viranomaisten toimesta myös kantaa. Markkinoinnissa tulisi käydä ilmi, että hereillä tehtävät hammashoitomuodot eivät ole koiralle yksistään riittäviä, hammashoitoihin ei saa liittyä diagnooseja, hoitoa tai lääkityksiä ja että käynti eläinlääkärillä tulisi olla aina suositeltavaa tehdystä hoidosta riippumatta. Huolenaiheeksi on noussut se, että eläinlääkärissä tehtyjä hammashoitoja saatetaan jättää tekemättä tai ainakin ne voivat viivästyä. Tällöin itse ongelma eli päälle päin näkymättömän plakin aiheuttama ientulehdus ja parodontiitti saavat keskeytyksettä edetä ja aiheuttaa komplikaatioita, omistajan pahimmillaan luullessa kaiken olevan hyvin.
On ymmärrettävä, että hereillä tehtävät hammaskivenpuhdistukset ovat täysin eri asia kuin eläinlääkärin tekemä hammashoito. Näitä hoitoja ei tule käsitellä toisiinsa rinnastettavina hoitovaihtoehtoina, sillä se vaarantaa eläinten hyvinvoinnin. Toki muita hoitomuotoja ja kotihoitoja saa kokeilla ja käyttää virallisen rinnalla niin halutessaan.
Eläinlääketieteen harppauksissa on ymmärrettävästi hankala pysyä perässä. Nykyään tiedetään, että koirat kärsivät suurimmaksi osaksi samoista suun ja hampaiston sairauksista kuin ihmiset, joten koirien vaatiman hoidon ymmärtämistä voi helpottaa ajattelemalla meidän omaa hammashoitoa ja suosituksia. Eroja tietysti riittää, lähtien meillä ihmisillä kahdesti päivässä onnistuvasta hampaiden harjaamisesta ja lankaamisesta siihen, ettei koira pysty puhumaan ja kunnollinen hammashoito vaatii nukutuksen. Hintakeskustelussa on syytä muistaa, että ihmisillä hammaskiven voi poistaa suuhygienisti, sillä nukutusta ei tarvita. Nukutus tuo luonnollisesti lisäkuluja käytettyjen lääkkeiden, toimenpiteeseen kuluvan ajan, henkilöstön ja laitteiston kasvaneen tarpeen myötä. Lisäksi kaikissa hintavertailuissa on muistettava ihmisten terveydenhuollon arvolisäverottomuus vs eläinpuolen 25,5% ALV sekä Kela-kompensaatio.
YourVet ei tee kotikäynneillä hammashoitoa, mutta suun hoidontarpeen arviota toki tehdään aina yleistutkimuksen yhteydessä. Hammaskivenpuhdistusta teen Sovet eläinlääkäriasemalla Espoossa. Kissoihin pätee lähes sama teksti, tosin kissoilla parodontiitin lisäksi yleinen hammassairaus on hammassyöpymä, joka etenee usein hyvästä kotihoidosta riippumatta. Myös kissojen hampaita voi harjata ja siihen totuttaminen kannattaakin aloittaa ihan pienestä pitäen!
ELL Nora Sarén
KENNELYSKÄ
Kennelyskä eli CIRD (canine infectious respiratory disease) on yleisnimitys koirien tarttuville hengitystiesairauksille. Sen yleisimpiä aiheuttajia ovat koirien parainfluenssavirus, koiran adenovirus ja Bordetella bronchiseptica -bakteeri. Myös muilla koirien viruksilla, kuten herpes-, penikkatauti-, influenssa-, pneumo- ja koiran hengitystiekoronaviruksella voi olla yhteyksiä kennelyskään. Taudinaiheuttajia esiintyy myös oireettomilla koirilla ja nämä kantajat voivatkin toimia infektiolähteenä tartunnalle alttiille yksilöille. Kennelyskä on helposti leviävä tartuntatauti, joka leviää koirakontakteissa tai välillisesti eritteiden välityksellä pinnoilta ja ilmasta. Riskinä tartunnalle ovatkin runsaat koirakontaktit ja suuri populaatiotiheys, Suomessa käytännössä koiraharrastukset. Tartuntahuippu on loppusyksyllä ja talvella.
Kennelyskän oireet vaihtelevat oireettomasta lievään ja vakavaan. Kaikista tyypillisin oire on kuiva ja puuskittainen yskä, joka voi voimistua rasituksessa sekä liman kakominen. Muita oireita voivat olla silmä- ja sierainvuoto, silmien sidekalvojen tulehdus, kuume, tihentynyt hengitys, ruokahaluttomuus, väsymys ja aivastelu. Joissain tapauksissa infektio leviää alempiin hengitysteihin ja aiheuttaa esimerkiksi keuhkokuumetta. Tässä tapauksessa ilmenee usein enemmän yleistyneitä oireita, kuten kuumetta, voimakasta väsymystä ja ruokahaluttomuutta.
Ensisijaisesti kennelyskää hoidetaan kotona levolla ja tarvittaessa oireita voidaan pyrkiä helpottamaan esimerkiksi höyryhengityksellä. Tässä vaiheessa on myös tärkeä rajoittaa koirakontakteja tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Oireet helpottavat tyypillisesti itsestään 7-14 vuorokaudessa. Sairaus on usein virusperäinen, eikä antibiooteista näin ollen ole apua. Jos oireilu mietityttää, on hyvä käydä eläinlääkärissä tarkastamassa tilanne. Tukihoidoksi voidaan tällöin aloittaa mm. erilaisia tulehduskipulääkkeitä ja/tai yskää/limaisuutta helpottavia hoitoja. Eläinlääkärihoito tulee viimeistään tarpeeseen, mikäli koiralla esiintyy vakavampia tai sen yleisvointi heikkenee. Eläinlääkärissä koiralle voidaan antaa tukihoitoa (lisähappi, nesteytys) ja tarpeen mukaan aloittaa antibioottikuuri - tässä vaiheessa virusinfektion rinnalle voi olla kehittynyt sekundaarinen baketeritulehdus.
Kennelyskää voidaan ehkäistä rokotusten avulla. Suomessa koirien rokotusohjelma kattaa kennelyskän kannalta koiran parainfluenssa-, (adeno- ja penikkatautiviruksen). Lisäksi sieraimeen annosteltava rokote sisältää suojan Bordetella bronchiseptica -bakteeria vastaan. Rokote ei estä sairastumista täydellisesti, mutta sen avulla voidaan usein lievittää sairauden oireita.
Muistettavaa:
- Vuosittaisen rokotukset
- Oireiden ilmetessä koirakontaktien rajoitus ja LEPO
- Tarvittaessa yhteys eläinlääkäriin
ELL Nora Sarén